kerran somessa - aina somessa?

"Nyt, jos koskaan"- Tätä tekstiä vitkuttelin poikkeuksellisen kauan (tietoisesti). Edellinen blogi on päivätty 24.8.2024, koska silloin siihen oli omat syynsä. Tämän jälkeen pidin taukoa somesta yli kuukauden verran ja mietin, mitä todella elämältäni haluan. Pysähdyinkö siis vihdoinkin?

En todellakaan.

-

2024 muutti kaiken. 

Alkuvuodesta olin eksynyt ja hukassa- tästä casesta olen jo tarpeeksi avautunut, joten siitä ei sen enempää jauheta. 

-

Tuli kevät ja muutto. "Uusi alku". Vihdoin ja viimein.

Se asuntokuvio ei mennytkään, kuin Strömsössä eikä kukaan todellisuudessa tiennyt tai tiedä vieläkään, mitä tuon koko 7kk prosessin aikana tapahtui ja miksi siihen liittyvät ratkaisut tehtiin. 

Ajatus omasta "Uudesta alusta" sekä asunnosta valui, kuin vesi hanhen selästä. Asioita aloimme kuitenkin järjestämään vasta, kun kaikki oli varmaa sekä virallista ja sen ajankohta tulisikin olemaan vuoden loppuun mennessä. 

-

Kesä? Noh, tietäjät tietää.

Joka tapauksessa ja sen kaiken härdellin keskellä, mistä kenelläkään ei ollut aavistustakaan, kesä oli, tuli ja meni. Koska kaikkea ei elämässä voi etukäteen suunnitella eikä käsikirjoittaa, siihen väliin kerkesi sattua ja tapahtua koko vuoden edestä. 

Silti itsestäni tuntui, etten käynyt missään- muualla, kuin töissä. Lomaa en juurikaan pitänyt. Se elämäntapa sopii ihmiselle hetkellisesti, mutta ei kukaan jaksa sellaista rallia ikuisesti. Tai en ainakaan minä. Tästä syystä kesällä olin enemmänkin emma_karoliin , kuin pelkkä Emma. 

Nimimerkin takana on kuitenkin oikea ihminen, josta loppujen lopuksi ei moni tiedäkään mitään. En päästä ketään helposti lähelleni, koska menetin jossain vaiheessa uskoni ihmisiin ja ihmisyyteen.

-

Sitten syksy tuli ja yllätti.

Tässä kohtaa (kirjoitan tätä 1.1.2025, vuosi on juuri vaihtunut) joudunkin vihdoin pysähtymään ja miettimään sanojani hieman tarkemmin enkä todellakaan paljasta asiaan liittyen kaikkea, koska suojelen myös yksityisyyttämme enemmän, kuin omaani. Noh, mutta yksityiskohtiin tarkemmin menemättä, voin kertoa, että tämä nykyinen puolisoni hyppäsi kirjaimellisesti Himoksen puskista eteen, enkä ollut edes etsinyt itselleni ketään. 

Kuka muka jaksaisi ja hallitsisi sitä kaikkea pyörremyrskyä, mitä minun elämääni liittyy? Näköjään hän. En ole mitään vastaavaa ennen kohdannut. AINIIN! Se voi johtua siitä, että kyseinen henkilö olikin kaiken kukkuraksi STADISTA! Ensikohtaamisemme jälkeen otin puhelimen käteen ja soitin aisaparilleni, tutulle ja turvalliselle Marjelle Saksaan ja kerroin tilanteen:

"Se on hän tai ei kukaan. Ja piste. Nyt tiedän, että tätä rimaa ei voida ylittää enkä aio sitä enää alittaakaan."

Silti, mietin alussa kuitenkin tunteiden sijaan "järjellä". Mitä tästä muka tulee? Haluanko etäsuhteen? Eikös pääkaupunkiseutulaiset aina niitä pahimpia naistennaurattajia? (Ynnäilin päässäni hetken ja totesin, että okei se ei ole paikkakuntakohtaista- tyhjän arvan voi saada ihan mistä päin vain..)

Silti päätimme kokeilla, kerralla kunnolla tai sitten ei ollenkaan. Kihloihin menimme 15.11.2024 ja olin tuolloin itse romanttisesti VR: n junassa kohti Helsinkiä. Tapa se on tuokin, mutta osu ja uppos ja tässä sitä ollaan edelleen!

Loppuvuosi. Tulikin eteen yllättäen uusi muutto ja pari muuttujaa.

Käänteentekevin hetki elämässäni. Asunto lähtee "alta", joten pakko muuttaa jonnekin. Mietin hetken, että ei helkkari, vastahan minä tämän sain ja en ole sen jälkeen etuovea (sitä nettisivua) edes aukaissut ja olin ihan loppu. Välimuutto vuokralle ei ollut vaihtoehto, koska lapset olisivat kärsineet siitä ihan liikaa. He olivat kokeneet jo tarpeeksi muutoksia, joten he tarvitsevat pysyvyyttä ja turvaa. Tässä kohtaa myös vaikenen ja totean vain, että yhtäkkiä asiat järjestyivät. Niinkuin niillä on tapana, vaikka inhoankin tuota sanontaa.

-

Asun nyt siis virallisesti Helsingissä. Tai siis asumme. Tätä ei suunniteltu, mutta kohtalo (sekä ajankohta) puuttui peliin. Ja olen siitä onnellinen, vaikkeivat päätökset olleet helppoja. Mennään nyt alussa päivä ja viikko kerrallaan.

-

Uusi alku. Seuraava sivu? Mitä se käytännössä tarkoittaa? Miten elämä ja kaikki muuttuu?

Se selviää seuraavassa blogissa. Kunhan olen tämän kaiken sisäistänyt ja ehtinyt asettua, saan ehkä taas inspiksen kirjoittaa. En ota siitä itselleni turhia paineita, koska koulukin on hoidettava. Tylsää eikä tavallista ainakaan tule olemaan täälläkään- sen tiedän jo nyt.

"Tuleeko maatiaiskissasta koskaan kesyä citykattia?"

Will see.

Kiitos, jos / kun luit.

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2025! 

Ja klassikko perään:

"Toivottavasti parempaa, kuin edellinen" (mutta loppuvuodessa minulla ei ole valittamista). 

Tehdään tästä vuodesta omannäköisemme.

2025 With love,

Emma